Tekoälyn voi luokitella esimerkiksi generatiiviseen tekoälyyn ja koneoppimiseen. Jos henkilö kertoo käyttävänsä tekoälyä, niin käyttää hän todennäköisesti generatiivista tekoälyä. Esimerkkejä generatiivisesta tekoälystä ovat ChatGPT ja Googlen Gemini.
Generatiivinen tekoäly toimii tuottamalla uutta sisältöä vastauksena sen käyttäjän antamaan promptiin. Prompti on viesti tai muu syöte, jonka käyttäjä antaa generatiiviselle tekoälylle. Prompti voi olla esimerkiksi tekstiä tai kuvaa. Esimerkiksi ChatGPT:n tapauksessa prompti on tyypillisesti käyttäjän kirjoittaman tekstin muodossa.
Esimerkki generatiivisen tekoälyn toiminnasta
Käyttäjä antaa generatiiviselle tekoälylle seuraavan promptin: laadi minulle harjoitusohjelma, jolla voin parantaa juoksukuntoani, kun olen nyt aloittelija ja tavoitteenani on juosta 2 kuukauden päästä cooper-testissä 2 000 metriä. Tuohon vastauksena generatiivisen tekoäly sitten laatii harjoitusohjelman, joka pyrkii auttamaan käyttäjää saavuttamaan hänen tavoitteensa.
Mihin generatiivisen tekoälyn vastaus perustuu?
Generatiivinen tekoäly hyödyntää vastauksissaan sen opettamiseen käytettyä dataa. Niin sanottu opetusdata on voinut tulla monesta eri lähteestä. Se on voinut tulla esimerkiksi nettisivustoilta ja kirjoista. Käytännössä tekoälyn opetusdata on voinut siis olla esimerkiksi blogikirjoituksia ja kirjoituksia eri keskustelufoorumeilla.
Se millaista opetusdataa generatiivinen tekoäly on käyttänyt, vaikuttaa erittäin merkittävästi sen vastausten laatuun.
Ylempänä käsitellyn harjoitusohjelma-esimerkin kohdalla voi generatiivisen tekoälyn vastauksen käyttäjän promptiin olettaa olevan paljon parempi, jos kyseessä olevan generatiivisen tekoälyn opettamiseen on käytetty paljon juoksuharjoittelua käsittelevää tietokirjallisuutta kuin jos sitä ei ole käytetty juuri ollenkaan.
Ikävä kyllä tyypillinen generatiivisen tekoälyn käyttäjä ei käytännössä voi tietää sitä, mitä opetusdataa tekoälylle on annettu. Tuossa on myös eroja eri tekoälyjen välillä.
Nykyään jotkin generatiiviset tekoälyt voivat hyödyntää vastauksissaan niiden koulutusdatan lisäksi myös reaaliajassa saatavilla olevaa uutta dataa. Generatiivista tekoälyä voi esimerkiksi pyytää noutamaan internetin uutissivustoilta tietoa tuoreesta tapahtumasta ja sitten yhdistämään sitä sen koulutusdatan sisältämiin tietoihin.
Voiko generatiivisen tekoälyn vastaukseen luottaa?
Generatiivinen tekoäly tekee vielä nykyisin varsin paljon virheitä. Se voi antaa täysin väärää tietoa, jättää kertomatta oleellisia asioita tai lisätä oikeiden asioiden joukkoon kuviteltuja asioita.
Generatiiviseen tekoälyyn ei siis kannata luottaa esimerkiksi siinä tilanteessa, että tarvitsee pitkän esitelmän jostakin aiheesta ja esitelmän jokaisen faktan pitää olla oikein.
Generatiivinen tekoäly voi kuitenkin olla esimerkiksi erittäin hyödyllinen juttelukaveri uusien näkökulmien hankkimista varten. Se voi myös olla erittäin hyödyllinen sellaisissa asioissa, joihin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Sinua voisivat kiinnostaa myös esimerkiksi nämä sivut:
Tilaa uutiskirje tekoälystä, voit esimerkiksi saada vinkkejä generatiivisen tekoälyn käyttämiseen
Uutiskirje on ilmainen, suomenkielinen ja sen tilaus on mahdollista perua.
