Olen tehnyt hakukoneoptimointia Suomessa ja pääosin suomeksi tätä kirjoittaessani työkseni yli kuuden vuoden ajan. Käsittelen tällä sivulla kokemuksiani ja oppejani tuosta ajasta. Toimin nykyisin myös SEO-konsulttina.
Hakukoneoptimoinnin käsittely eri podcasteissa jne. on varsin keskittynyttä englanninkielisiin markkinoihin. Tuo on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että niillä on saatavilla eniten tuloja hakukoneoptimoinnin avulla.
Toisena puolena on kuitenkin se, että hakukoneoptimointi on englanninkielisiä markkinoita varten huomattavasti kilpaillumpaa kuin (esimerkiksi) Suomessa.
Suomessakin kilpailutilanne on kuitenkin koventunut huomattavasi viime vuosina. Kun tuohon yhdistetään se, että Google on myös kehittynyt huomattavasti paremmaksi sen arvioimisessa, mikä sisältö on sellaista, että se ansaitsee oikeasti olla hyvillä sijoituksilla hakutuloksissa, niin voi todeta, että ei hakukoneoptimoinnissa pärjääminen Suomessakaan helppoa ole.
Toki on paljon alakohtaisia eroja. Varsin yleispätevänä sääntönä eri alojen kilpailutilannetta tarkastellen voi pitää sitä, että kilpailu on sitä kovempaa, mitä enemmän ja nopeammin alalla toimivat yritykset voivat tehdä hyvin rahaa hakukoneiden kautta tulevista asiakkaista.
Jos oletetaan, että hakukoneoptimointi on tyypillisesti erityisesti yhdistelmä sivustolla olevan sisällön laatua & osuvuutta, sivuston laatua & toimivuutta ja linkkejä, niin on helppoa sanoa, että Suomen markkinoilla erityisesti tuo viimeinen kohta voi aiheuttaa haasteita hakukoneoptimoijille. Täällä yksinkertaisesti ei ole paljon sellaisia paikkoja, joista olisi realistista saada kontekstin näkökulmasta järkeviä linkkejä tyypilliselle nettisivustolle.
Sisältöä suomeksi on lähtökohtaisesti yhtä helppo luoda kuin englanniksi ja nettisivustot saa nykyisin monesti olemaan laadultaan riittävän hyviä käyttäen vaikkapa niin sanottua kotisivukonetta.
Se, että järkeviä linkkejä ei ole Suomessa yhtä helppoa saada kuin englanninkielisellä markkinalla johtaa Suomessa hakukoneoptimointia tehdessä ihan mielenkiintoiseen (ja ainakin omasta mielestäni mukavaan) asiaan: se nostaa suhteellisesti katsoen muiden hakukoneoptimoinnin elementtien hyödyllisyyttä.
Tuota edellä mainittua voi hahmottaa lähtemällä liikkeelle vaikkapa siitä, että olettaa kansainvälisen hakukoneoptimoinnin kohdalla sivuston laadun, sisällön osuvuuden ja linkkien kunkin olevan parhaassa tapauksessa esimerkiksi 100 pisteen arvoista ja hakukoneoptimoinnin täydellisessä tapauksessa siis 300 pisteen arvoista. Tuossa tapauksessa jokaisen osa-alueen merkitys olisi niiden maksimissa ollessaan 1/3 pisteistä (100/300).
Jos puolestaan Suomessa voisi linkkien kautta saada maksimissaan 50 pistettä, mutta muista osioista edelleen 100 pistettä, niin tarkoittaisi se sitä, että linkkien osuus onkin Suomessa vain 20% (50/250 = 0.2 = 20%).
Vaikka hakukoneoptimoinnin eri osa-alueiden merkitykset voivatkin olla Suomessa hieman muunlaiset kuin kansainvälisesti, niin pätevät täällä kokemusteni perusteella samat hakukoneoptimoinnin lainalaisuudet kuin muuallakin. Tuo tarkoittaa esimerkiksi datan analysoinnin ja jatkuvan kehittämisen merkittävää roolia hakukoneoptimoinnin hyödyllisyydessä.
Hakukoneoptimoinnista kokemuksia laajemmin
Käsittelen tässä lopussa vielä omia kokemuksiani hakukoneoptimoinnista hieman laajemmasta näkökulmasta. Nämä kokemukset voivat olla hyödyllisiä, jos esimerkiksi aiot tehdä itse hakukoneoptimointia tai suunnittelet ostavasi sitä.
Ehkäpä oleellisin asia tietää hakukoneoptimoinnin suhteen on kokemusteni perusteella se, että se ei ole niin sanotusti varmaa markkinointia. Hakukoneoptimoinnissa on aina kyse todennäköisyyksistä – siitä, että luodaan hyvät edellytykset sille, että sivusto pärjää hyvin hakutuloksissa. Aina menestys ei kuitenkaan ole toivottua.
Toinen asia, joka hakukoneoptimoinnin kohdalla on tärkeä tietää on se, että varsinkin uusien nettisivustojen kanssa menee erittäin tyypillisesti aikaa ennen kuin ne alkavat pärjäämään erityisen hyvin hakutuloksissa. Tuo liittyy Googlen niin sanottuun “sandbox”-toimintamalliin.
Sandboxin eli hiekkalaatikon voi ajatella olevan ikään kuin tarkkailuluokka, johon uudet nettisivustot laitetaan arvioitavaksi ennen kuin Google mahdollisesti alkaa antamaan niille hyvää näkyvyyttä hakutuloksissa. Tyypillisesti tuo sandbox-vaikutus kestää noin 6 kuukautta siitä, kun uusi sivusto on julkaistu. Vaihtelua kuitenkin on ja sandboxilla olemisen kestoon voi yrittää vaikuttaa.
Kolmas asia, joka hakukoneoptimoinnin suhteen on kokemusteni perusteella hyvä tietää on se, että sitä kannattaa lähestyä jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Ei siis siitä näkökulmasta, että hakukoneoptimointia tehdään kerran ja sitten kaikki on sen jälkeen ikuisuuteen asti hyvin. Toki on niin, että jos kerralla tehdään laadukkaasti hakukoneoptimoinnin niin sanotut perusteet, niin sitten myöhemmän vaiheessa ei tarvitse tehdä yhtä paljon uusia hakukoneoptimoinnin toimia.
Jos sinulla on kysymyksiä hakukoneoptimoinnista, niin voit lähettää minulle sähköpostia: atte@data.fi. Voit myös halutessasi ostaa minulta hakukoneoptimoinnin konsultointia.
